Hei, olen Taneli Toimelias, tässä minä tulen! En jouda palkkatöihin, koska minun on huolehdittava ihmiskunnasta ja ihmisyydestä. Jätän paikkani jollekin, joka sitä enemmän tarvitsee. Kaikista ei ole niin sanottuun työttömyyteen, mutta minä kestän sen ja uhraudun puolestanne, mutten suinkaan uhriudu. Työpaikkoja on aika rajoitetusti. Näin yksi enemmän saa paremman mahdollisuuden selviytyä ja nousta mutta ei minua tarvitse tämän johdosta mitenkään erityisen jalona saati marttyyrina pitää, jokaisella on osansa ja kyllä minä pärjään hyvinkin! Olen selviytyjä, ja toimelias. Olen oppinut kaikenlaista vuosien varrella. Minulta on kuitenkin jäänyt paljon asioita kesken. Ehkä on aika saattaa asioita valmiiksi, vaikkakin sitten uusia asioita alusta asti loppuun?

Toivottavasti yhteiskunta kykenee pyörimään ja hyvinvointi säilyy tai paranee. Siihen ei vaikuta se, olenko minä säilyketehtaalla iltavuorossa vai enkö ole. Ei se ehkä niin minun heiniäni olekaan. Mutta katsotaan, kuinka monella muulla tavalla voin osallistua! Tarvitsen kyllä minäkin tukijoukkoja ja liittolaisia. Ennen kaikkea minun on myös itse oltava sellainen jollekulle. 

Arkkupakastin nostaa huoltovarmuutta mutta en vieläkään ole saanut selville, missä on lähin väestönsuoja. Noh, siellä varmaan olisimme tosipaikan tulleen unohdettuja ja saarrettuina ja alkaisimme ennemmin tai myöhemmin turvautua kannibalismiin ja haureuteen. Antaa sen vaihtoehdon olla. Vaikka menisihän se naapurintytön reisiliha sinihomejuustokastikkeella.

Tänä kesänä Juankoskea, Viking Linea, Hämeenlinnaa ja paljon muutakin. Lukemista, kirjoittamista, aurinkoa, kuntoilua, uimista, dokailua tietyin väliajoin. Helluntaihin mennessä olemme varmasti viisaampia kaiken suhteen. Toivottavasti näen huomenna Paula-naikkosen. Tsau!

Otan tämän huomion erittäin mielelläni vastaan. Näin sunnuntaiahdistuksen kourissa pelkään ja mietin, mihin todellisuuteen tipahdan, kun Körde palaa kotiinsa alkuviikosta. Siihen kotiin, jonka hän jakaa sen eksänsä kanssa, joka edelleen elää parisuhteessa ja toivoo yhteistä tulevaisuutta. Sen eksän, joka lähentelee eikä ihmettele, mihin seksi heidän väliltään on loppunut.

Ei helvetti. Ei tätä usko kukaan.

Eilen oli aika täysi työpäivä. Asiakkaiden välissä soittelimme Körden kanssa pari videopuhelua. Aiemmin en voinut sietää videopuheluita enkä ylipäätään pidä puhelimessa puhumisesta. Nyt Körde on saanut minut houkuteltua videoihin, ja voisin katsella miestä tuntitolkulla puhelimenkin näytöltä.

Mietin siinä asiakkaiden välissä, vetääkö Körde herneen nenään, koska jouduin aina lopettamaan puhelun kesken meidän juttujen. Mutta ei. Mies vitsaili, käski ottamaan videon asiakkaista (en ottanut) ja kertoi, mitä asiakkaille pitäisi tehdä ja sanoa.

Minun on ihan supervaikeaa ymmärtää, miten yhtenä päivänä olen itsekäs huora ja työni on suunnilleen saatanasta ja seuraavaksi hän kiihottuu, kun panen rahasta muita.

Ymmärrän kyllä, että minä ja tekemiseni vain triggeröivät Kördeä ja osuvat johonkin arkaan paikkaan. Luulen, että kyse on osittain minullekin tutusta ydinuskomuksesta. En ole koskaan se tärkein. Körde itse asiassa sanoikin sen ääneen helatorstain haukkumispuhelussa.

Minun on vaikea käsittää, miten Körden kaltainen mies voi tuntea noin, ettei hän olisi minulle tärkein. Hänellä on kaikki ulkoiset edellytykset hyvään itsetuntoon ja -luottamukseen ja paljon elämänkokemusta laidasta laitaan. Sitten joku nainen horjuttaa pakkaa niin kovaa, että se nainen pitää säännöllisesti haukkua tai ikään kuin antaa pieni kurinpalautus.

Oman mielenterveyteni kannalta pelottavinta on se, että Körde puhuu usein jo rakkaudesta. Hän ei ole suoraan sanonut ”rakastan sinua”, mutta muuten rakkaus on mainittu lukuisia kertoja.

Minä pähkäilin pitkään, olenko vain totaalisen hullaantunut vai rakastunut Kördeen. Nyt olen entistä varmempi, että olen rakastunut siihen mieheen. Se pelottaa. Koska mitä jos olen vain pelinappula Kördelle? Joku harkittu peliliike, varalla, kakkosnainen, lähitulevaisuuden mahdollinen rikoskumppani tai ”rakkaudella” johdateltava sinisilmäinen nainen, jota voi käyttää hyväksi lain molemmin puolin.

Ehkä pitäydyn suunnitelmassani ja otan suhteesta irti kaiken, mitä saan. Kun huomista ei ole luvattu kenellekään, mitäpä niillä varmoilla suunnitelmilla tai esimerkiksi eksän jättämiselläkään voittaisi.